Jauhopeukalon terveiset!

Sain vihdoinkin mahdollisuuden poistua työpaikaltani päivittämään ja uudistamaan osaamistani ”vanhan” leipurioppi-isäni luona Helsingissä, tällä kertaa paikkana oli viiden päivän ajan olla opissa Annin Juhlapalvelussa, Leipomokahvila Mantelissa Salmisaaressa, Helsingin sykkeessä.

Ja kutsuinkin sitä ”työlomaksi” vai pitäisikö paremmin kutsua sitä ”lepoajaksi” leipuritermiä käyttäen. Sehän on taikinan kasvua, kehittymistä vaivaamisen jälkeen, jolloin taikinan maku ja rakenne kehittyvät.

Innostavat ja inspiroivat leipuriopettajani Juhani ja hänen kollegansa Juha opettivat minulle intensiivisesti leivän leipomisen saloja, miten jauhoista, hiivasta, vedestä ja ripauksesta suolaa voi saada aikaan!  Vain vahva käsityön maku lisänä!

Vaikka leipominen vaatii aikaa, vaivaa ja kärsivällisyyttä, se ei ole kuitenkaan mitään mystistä salatiedettä tai pelottavaa hommaa. Se sopii kaikille ja miten palkitsevaa se on, kun uunista kantautuu tuoreen, itse käsintehdyn leivän tuoksu, ilman lisäaineita!

Kosketus käsillä tuohon elävään materiaaliin on jatkuvaa oppimista mutta leipominen on hauskaa ja rentouttavaa, jopa jännittävää!

Kääri siis sinäkin hihat ylös ota leivän leipominen osaksi elämääsi

Leipomisen, oppimisen ja onnistumisen iloa toivottaen

Kirsi Hiekkapuro

Mirja Metsäkellijä Nylander
Metsuri, MMM, keräilytuoteneuvoja, hyvänolon koutsi ja metsien terveysvaikutuksia tutkiva yrittäjä
"Intohimosta metsäluonnon hyvänolon ja terveysvaikutuksiin olen päätynyt tutkivan kirjailevaksi hyvinvointialan yrittäjäksi sekä työn- ja elämänimun mahdollistajaksi. Olen työn alla olevan väitöstyöni ”metsät hyvänolon lähteenä” myötä kehittänyt metsäkellinnän menetelmäksi hyvänolon kotouttamiseen. Tässä blogissa jaan kanssasi näitä yksinkertaisia menetelmiä taakkojen keventämiseksi hartioilta ja tähän käsillä olevaan hetkeen rauhoittumiseksi sekä oman sisäisen lapsen kykyjen herättelemiseksi."

Intohimona metsä
Intohimosta metsäluonnon hyvänolon ja terveysvaikutuksiin minä Mirja Metsäkellijä ihmettelen kuukausittain kanssasi näiden Anttolanhovia ympäröivien metsien kauneus- ja hyvänolonhyrinöitä. Muutaman kuunkierron aikana laskeudumme puuhengityksen saloihin, tutkailemme mitä antimia saamme talvellakin vaikka jalkahauteisiin ja leppoisiin saunahetkiin. Niin ja kaivelemme esiin omia tietoisuustaitoja metsäluonnon avustuksella. Saatamme myös törmätä sisällämme lymynneisiin pelkoihin ja ahdistuksiin, jolloin pääsemme kasvamaan oikein toden teolla. Tulemme myös ravitsemaan meissä jokaisessa asustavaa sisäistä lasta. Aaah, metsäluonto antimineen on siihen juuri passeli. No, maapallon porhallus radallaan kuitenkin loppujen lopuksi näyttää mistä kaikesta innostumme tutkimusmatkallamme.

Näin alkajaisiksi voisimme mielessämme astua tuonne Saimaasta nousevalle männikkökankaalle. Oikaise muuten ensin ryhtisi ja kuvittele hengittäväsi pari kertaan syvään vatsanpohjaan päälaen kautta ja tuuskauta ilmat pihalle jalkojesi kautta. Valikoi sitten sopiva mänty ja tällää lapaluusi arvostavasti kilpikaarnaisen männyn kylkeen. Katsele rauhassa ympärillesi ja hengittele syvään, neljään laskien maasta sisään sydämen tasolle ja neljään laskien takaisin maan sisälle. Toista hengitystä ja anna ajatusten painua mäntyjen juuriin. Ihastele miten mukavan levollisesti näytät nojaavan puuta vasten tuolla maisemassa.

Ja vaikka nyt tässä ihmettelisit - niin kuin minä - että miksi ihmeellä entisaikoina parantolat rakennettiin keskelle kuivia mäntykankaita, niin anna tuon ajatusihmettelyn liueta hengityksen mukana tuonne mäntyjen juuriin… Jatka hengittämistä. Ja vaikka seuraavaksi päässäsi syttyy lamppu – niin kuin minulla – haa! hiekkapohjaiset mäntykankaathan imevät kosteutta ja saavat ilman tuntumaan kuivalta ja helpolta hengittää… Jatka vain hengittämistä ja anna tuonkin lampunvalon aaltoilla jaloistasi uloshengityksellä mäntykankaaseen. Ja vaikka seuraavana nousisi mieleesi kysymys: miksi ihmeessä hengitän puun kanssa, niin anna senkin kysymyksen painua sammalmättään alle… Jatka hengitystäsi.

Nyt harjoitamme kärsivällisyyttä ja palaamme biosähkömagnetismiin sitten, kun kuu on kertaalleen pyörähtänyt maapallon ympäri. Hyviä hengityksiä! Ja jos tuntuu yskä eli flunssanpoikanen hyökkäävän, niin saahan sitä pienen männynhavuista tehdyn puskan saunanlauteille tuupata – vesiämpäriin - samaan aikaan, kun laitat saunan lämpiämään. Sitten saunan lämmittyä syvähengittelet ämpäristä höyrystyviä terpeenejä ja terpenoideja, joita muuten on tutkimusten mukaan lähemmäs 50 ja joilla jokaisella on terveysvaikutuksia. Voi tolokku, meijän jutut taitavat ollakin loputtomat J

Hups! Männynhavujen ottamiseen tarvitset luvan maanomistajalta. Jos itse omistat metsää, niin kurkista peiliin ja kysy lupa. Molemmissa tapauksissa anna syvimmät kiitoksesi hyvänolon havuista.

24.10.2012 Mirja Metsäkellijä Nylander





Puutaiteilja Onni Kurki työnsä äärellä.





Puutaitelija Onni Kurki on ilahduttanut Anttolanhovin asiakkaita jokaviikkoisella vierailullaan puuveistoksia veistäen ja vieraiden kanssa rupatellen. Onni sanookin aina, että "miulla kun on tätä aikaa", toki hän on kesäisin malttanut pitää aina muutaman viikon lomaakin. Onnin ainutlaatuisia puuveistoksia ostetaan paljon lahjaksi ja veistosten sivutuotteena syntyy hyviä savustuslastuja - testattu on.
Onni on useasti paikalla myös juhlapyhinä kuten jouluna ja pääsiäisenä. Onnin tavoittaa paikan päällä tiistaisin klo 11 - 15,
muutokset aikataulussa mahdollisia.